Kävin eilen katsomassa Alejandro González Iñárritun tuoreimman ohjaustyön, Babel. Elokuva teki todella suuren vaikutuksen. Se pisti ajattelemaan asioita, kuten monet elokuvat nykyään. Se kertoo kulttuurieroista ja kommunikaatio-ongelmista erittäin konkreettisesti ja kaunistelematta, ja keskittyy juuri kielen ja ymmärtämisen ongelmiin. Elokuva saa eri puolilla maailmaa varmasti hyvin erilaisen vastaanoton ja vaihtelevia kommentteja ja arvosteluja. Esimerkiksi eilen suomalainen yleisö nauroi nähdessään kuvaa Meksikolaisesta hääjuhlasta, sekä kun markkolainen vanha nainen antaa kivusta kärsivälle amerikkalaiselle turistille henkoset hasis-piipusta...  Meidän kulttuurillemme se vaikuttaa huvittavalta. Mielestäni kulttuurien erilaiset tavat, tottumukset ja perinteet ovat mielenkiintoisia.

Pidän Iñárritun kahta aikaisempaa elokuvaa vähintäänkin yhtä puhuttelevina (Amores Perros ja 21 Grammaa). Mielestäni näiden jokaisen visuaalinen ilme ja kerronta ovat täysin omaa luokkaansa.

Kannattaa käydä katsomassa.